Jornalista Sira iha Ona Matadalan Reportajen ba Eleisaun Featured

By Flora Alves Marsu 15, 2022 278
Jorrnalista Timor-oan. Jorrnalista Timor-oan.

DILI:Jornalista no Meius Komunikasaun Sira iha Timor Leste iha ona ninia matadalan reportajen ba eleisaun Prezidensiál ne’ebé lansa husi Embaixadór Japaun hamutukho United Nation Development Program (UNDP) no mós Conselho Imprensa (CI).

Diretórr Ezekutivu CI, Rigoberto Monteiro iha nia diskursu hateten, lansamentu ba matadalan reportajen eleisaun, preliminariamente prodús dokumentu sira ba kampaña eleisaun Prezidente Repúblika ninian, maibé dokumentu ne’e sei kontinua ho peskiza kle’an liu tán haktuir kontestu kulturál Timor nian.

“Nune’e ita bele prodús dokumentu finál ida ba matadalan nasionál ba reportajen eleisaun iha TL ne’ebé sei útil ba iha eleisaun sira tuir-mai,” Rigoberto Monteiro hateten iha salaun CI horisehik.

Importante liu iha tinan oin liuliu iha eleisaun Parlamentár iha fulan Juñu ne’ebé sei kontinua halo peskiza ba dokumentu ne’e halo kle’an liu tán atu bele prodús dokumentu finál ida ba reportajen eleisaun 2023.

Eventu ida ne’e ho objetivu primeiru mak ida ne’e, segundu atu halo lansamentu ida ba anúnsiu ba média kona-bá Tour Jornalista atu halo kobertura ba loron votasaun iha loron 19 fulan ida ne’e.

Consello Imprensa hetan apoiu fundus husi reinu Japaun sira atu ajuda media sira ne’ebé laiha kapasidade atu bele la’o ba parte norte,sul no oeste ninian, atu halo kobertura ba eleisaun, CI mak sei organiza eventu ne’e no sei kontaktu média sisra atu kontinua.

Tanba ne’e, agradese ba UNDP ne’ebé durante ne’e hamutuk ho CI halo servisu no haknaar an hamutuk no agradese mós ba ekipa CI rasik hodi fasilita pekizadór sira ne’ebé halo diskusaun kle’an ba matadalan ida-ne’e.

Nune’e mós reprezentante UNDP iha Timor-Leste Munkhtuya Altangerel sente orgullu tebes no kongratula Consello Imprensa ba dezenvolvimentu matadalan ba reportajen eleisaun ba Jornalista sira no lansamentu misaun média nian ba eleisaun Prezidensiál iha tinan 2022.

Prezidente Inderinu CI Expedito Dias Ximenes hateten,lansamentu ida ne’e atu fahe ba kolega Jornalista sira husi média konvensionál nomós online sira atu bele sai hanesan giaun ida atu bele kaer oinsa bele halo kobertura iha eleisaun Prezidensiál liu-liu iha periudu kampaña ninian.

Matadalan ba Jornalista Timor-Leste no meiu komunikasaun sosiál sira tenke iha obrigasaun étika hodi kumpri no obedese aktu no atitude sira tuir mai:

  1. Jornalista no meiu komunikasaun sira iha obrigasaun atu obedese ba Kódigu Étika Jornalístika nu’udár báze bainhira hala’o atividade jornalístika iha periódu kampaña polítika no iha loron votasaun.
  2. Maski, jornalista Timor-Leste iha direitu sivíl polítika atu vota iha kualkér eleisaun no iha direitu atu hato’o nia opinaun, maibé tenke nafatin ka mantein independénsia, imparsialidade, onestidade, balánsu no sees hosi afiliasaun polítika no la favoritiza kandidatu ruma bainhira hala’o nia knaar nu’udár jornalista profisionál.
  3. Jornalista no meiu komunikasaun sosiál sira tenke fó espasu no biban hanesan ba kandidatu hotu-hotu atu hato’o sira nia programa, liuliu mídia públiku hanesan, Ajénsia Notisioza Tatoli IP no RTTL E.P atu fó direitu antena ba kandidatu hotu-hotu atu hato’o sira nia vizaun, misaun no programa sira iha periúdu eleisaun nian.
  4. Jornalista no meiu komunikasaun sosiál tenke distinje faktu sira no opiniaun iha notísia laran nu’udár haktuir iha Kódigu Étika Jornalístika, Pontu 2. Opiniaun jornalista nian bele permite de’it iha pájina editoriál nu’udár reprezenta opiniaun mídia nian no bele tau iha pájina opinaun jornál nian.
  5. Meiu komunikasaun sosiál sira iha direitu atu publika publisidade (iklan) polítika iha sira ninia espasu, maibé la bele uza jornalista sira sai nu’udár ema-ne’ebé buka, fasilita no publika (testu, audiu no vídiu) publisidade iha meiu komunikasaun sosiál sira. Publisidade polítika ne’ebé meiu komunikasaun sosiál sira publika labele domina espasu sira notísia nian ne’ebé sai nu’udár espasu ba direitu públiku nian atu asesu informasaun.
  6. Jornalista labele tama iha ekipa susesu kanditadu sira nian no labele sai porta vóz polítiku nian.
  7. Órgaun komunikasaun sosiál (kompaña mídia) sira internalmente iha obrigasaun atu fó garantia ba jornalista hotu-hotu bainhira hala’o atividade jornalístika iha kontestu kobertura, liuliu fornese perdiem no fasilidade apoiu sira, hanesan transporte no seluk-tan antes sira ba kampu hodi halo kobertura.
  8. Atu mantein independénsia no profisionalizmu jornalista nian iha atividade jornalístika nian, jornalista labele sai altuflante (corong) ba kandidatu ka partidu polítiku balun ne’ebé kompete iha eleisaun prezidensiál no eleisaun lejislativa.
  9. Meiu Komunikasaun sosiál sira bele publika de’it rezultadu real count hosi órgaun eleitorál sira, hanesan STAE no CNE.
  10. Jornalista no meiu komunikasaun sosiál sira labele halo no tenke evita publikasaun notísia ka programa sira ne’ebé ninia konteúdu sensasionál no provokativu ne’ebé la kontribui ba páz, seguransa no estabilidade iha rai-laran durante periudu kampaña polítika no eleisaun.
  11. Jornalista no meiu komunikasaun sosiál sira tenke evita publikasaun notísia no programa ne’ebé kontein ho diskursu ódiu (hate speech), diskrimina grupu etníku(relijaun, língua, feto, orientasaun seksuál), opiniaun polítika partikulár no ema ho defisiénsia durante periódu kampaña polítika no eleisaun.
  12. Jornalista no meiu komunikasaun sosiál sira tenke obedese ba matadalan utilizasaun mídia sosiál ba jornalizmu hodi halo verikasaun ba faktu hotu-hotu kona-bá informasaun sira ne’ebé espalla iha mídia sosiál molok uza nu’udar fonte informasaun seluk hodi halo notísia.
  13. Jornalista sira labele hatudu afiliasaun polítika no la bele halo komentáriu polítika ne’ebé fó apoiu ba kandidatu ruma liuhosi mídia sosiál (facebook, twitter, instragram no seluk-tan) bainhira hala’o hela knaar nu’udár jornalista ativu.
  14. Jornalista sira tenke tuir matadalan medida prevensaun COVID – 19 atu evita propagasaun iha knaar nu’udár jornalista ativu.
  15. Jornalista sira tenke promove igualdade jéneru no inkluzaun nomós Evita prejuizu no estereotipu, espesialmente iha feto sira nia partisipasaun no reprezentasaun iha eleisaun.
Rate this item
(0 votes)
Last modified on Tersa, 15 Marsu 2022 16:38

Independente Digital TV

Tuir ami iha Twitter

Kalendariu Notisia

« May 2024 »
Mon Tue Wed Thu Fri Sat Sun
    1 2 3 4 5
6 7 8 9 10 11 12
13 14 15 16 17 18 19
20 21 22 23 24 25 26
27 28 29 30 31