Covid-19, Kazu Foun 69, Kazu Ativu Sa’e Ba 956 Featured

By Saturnina da Costa Abril 24, 2021 338
Virus Covid-19.Foto:Google. Virus Covid-19.Foto:Google.

DILI:Sala Situasaun Sentru Integradu Jestaun Krize (SIJK) relata ohin loron 24 fulan-abril,  ekipa konjunta saúde deteta kazu foun na’in 69, nune’e kazu ativu iha izolamentu sa’e ba 956.

Kordenador Forsa Tarefas no Mitigasaun Surtu Covid-19 iha Timor-Leste, Rui Maria de Araujo hatete, kazu foun hirak ne’e iha mane na’in 44 no feto na’in 25.

“Ema ne’ebé hetan sintomas iha na’in 6 no asintomatiku ka la hatudu sintomas hamutuk na’in 63 (91,3%),”dehan nia iha komunikadu (24/04).

Total kazu detetadu foun ohin loron, 64 (92,7%) mak deteta tanba halo teste ho razaun atu halo viajem ka halo ona viajem ba munisipiu hafoin deteta positivu.Sira nia hela fatin iha Dili, iha cluster sira ne’ebé iha kazu detetadu barak.

Ho nune’e kazu konfirmadu komulativu hahú husi 21 fulan-marsu tinan 2020 to’o ohin loron 24 fulan abril tinan 2021 kazu detetadu hamutuk 1.808.

Entretantu dadus jeral ba loron ohin kazu foun na’in 69 (Dili na’in 63 no na’in 6 husi munisipiu seluk), kazu rekuperadu iha na’in 38 no total kazu ativu hamutuk na’in 956.

Husi horseik (23/04) mai ohin loron 24 fulan abril, Laboratoriu Nasional Saúde halo teste PCR hamutuk na’in 796, ho detalhas hanesan tuir mai ne’e, vijilansia sentinela na’in 62, restreiu ba kontak (contact tracing) na’in 15, restreiu aliatoriu iha na’in 227, viajem sai husi serka sanitaria munisipiu Dili iha na’in 430 no mós viajem internasional laiha no follow up iha kuarentena 62.

Teste follow up ba sira iha fatin izolamentu  iha 85 nune’e iha 38 mak rezultadu negative ona no 47 sei nafatin positivu.

Evolusaun surto Covid-19 iha Munisipiu Dili atu bele hatene surtu ida ninia evolusaun nomós surtu ne’e aumenta ka diminui, indikador ida ne’ebé matenek-nain epidemiolojia nian uza, maka prevalénsia. Konvensionalmente prevalénsia sukat persentajen ema ne’ebé detetadu hetan moras ida iha populasaun nia leet, iha periudu tempu ne’ebé determinadu. Nune’e, ekipa konjunta saúde buka determina prevalénsia ema ne’ebé detetadu Covid-19 iha Munisípiu Díli, no hetan  rezultadu hanesan tuirmai:

Entre loron 2 fulan-abril ho loron 15 fulan-abril 2021 (semana 2): Prevalénsia 3,5% (264 pozitivu husi ema 7564 ne’ebé halo teste rastreiu aleatóriu no rastreiu atu halo viájen sai husi serka sanitaria Munisipiu Dili).

Entre loron 16 fulan-abril ho loron 22 fulan-abril 2021 (semana 1): Prevalénsia 7.3% (425 pozitivu husi ema 5799 ne’ebé halo teste rastreiu aleatóriu no rastreiu atu halo viájen sai husi serka sanitaria Munisipiu Dili).

Aumenta prevalensia iha semana ida (16-22 fulan-abril) kompara ho semana rua antes (2-15 abril) hatudu katak surtu iha munisipiu Dili aumenta ba bebeik no hatudu ema barak mak infetadu.

Haree mós ba fakttu katak maioria ema ne;ebé detetadu positivu mak lahatudu sintomas signifika ema ne’e rasik lahatene nia moras hela no SARS-CoV-2 da’et makas bam ai iha populasaun Dili nia leet.

“Se ita aplika 7,3% ba populasaun Dili signifika atualmente iha maizomenus 20 mil pesoas mak infetadu ho virus SAR-CoV-2 iha munisipiu Dili”.tenik nia.

To’o ohin loron iha munispiu Dili rejista deit 1542 kazu detetadu, ida ne’e signifika maioriamente kazu positivu la-deteta.

Anjutamentu ka aglomerasaun ema durante konfinamentu domilisiariu jeral iha fulan marsu-abril aglomerasaun ema hafoin inundasaun iha loron 4 fulan-abril, aumenta liutan risku propagasaun virus iha populasaun nia leet.

Informasaun adisional ba loron ohin 24 fulan-abril 2021, Izolamentu Vera Cruz iha kazu detetadu nain 19 (hanesan ho

horiseik (23/04), maibé ohin iha na’in 2 rekupera ona.

Iha área obstetrisia na’in 6, medisina interna na’in 10, pediatria 3. Sira na’in 6 iha obstetrisia, kategoria moderadu hotu, sira nia kondisun estável.

 Sira na’in 10 iha medisina interna, na’in 1 grave, 9 moderadu. Na’in 1 grave uza ventilador maibé rekupera diak kompara ho loron hirak liu ba.

Husi sira na’in 9 iha medisina interna ne'e, na’in 4 mak tama ho ARDS (Acute Respiratoric Distress ka Syndrom - Sindroma Insufisiensia Respiratória Aguda-SIRA) plus iha comorbidade, na’in 5 tama ho ARDS/SIRA no la iha comorbidade.

Kazu 3 pediatria, 1 moderadu, na’in 2 grave. Na’in 1 grave uza CPAP, no na’in 2 moderadu uza oxijeniu ho kanula.

 

Jornalista:Saturnina da Costa

Editor:Jose Sarito Amaral

Rate this item
(0 votes)

Independente Digital TV