Iraun Taka Ona Ninia Estreitu Ormuz, Timor-Leste Hahú Deskute Featured

By INDEPENDENTE Marsu 05, 2026 183
Foto: Ilustrasaun Perfurasaun mina. Foto: Ilustrasaun Perfurasaun mina.

DILI: Desizaun Iraun hodi taka Estreitu Ormuz nian afeita maka’as iha merkadu enerjétiku globál, ho nasaun aziátiku sira, inklui Timor-Leste.

Komandante seniór ida husi Korpu Guarda Revolusionáriu Iraun nian (IRGC) hateten, Estreitu Ormuz nian taka ona no fó alargamentu ba ró ruma ne'ebé tenta atu liu husi linha fronteira sei sai alvu.

"Forsa sira IRGC nian agora daudaun taka hela estreitu Ormuz nian hafoin agresaun hasoru Iraun", hateten husi Jabari, haktuir husi Antara.

Estreitu Ormuz maka dalan estratéjiku ida ba komérsiu petróleu globál ne'ebé lokaliza iha súl Iraun nian.

Enserramentu ba rota ida-ne'e tuir informasaun akontese hafoin atake sira ne'ebé lansa husi Estadu Unidos Amerika no Israel iha loron-sábadu (28/2/2026).

Nasaun sira ne'ebé afetadu liu husi taka Estreitu Ormuz nian: Lokaliza entre Oman no Iraun, Estreitu Ormuz nian sai hanesan dalan vital ida ba distribuisaun enerjia globál, hanesan fó sai husi CNBC, Tersa-feira (3 Marsu 2026).

Iha 2025, maizumenus barríl millaun $13 husi petróleu kada loron sei liu husi Estreitu Ormuz, ekivale ba maizumenus pursentu 31 husi petróleu brutu tomak ne'ebé troka liuhusi tasi, haktuir husi konsultoria enerjétika Kpler.

Estreitu Ormuz ne’ebe taka sei hamosu aumentu folin mina-rai nian iha mundu tomak.

Analista balun prevee katak folin mina-rai nian bele liu US$100 kada barríl.

Entretantu, referénsia globál mina-rai brutu Brent nian rejista ikus liu hanesan sa'e pursentu 2.6 ba besik dolar amerikanu $80 kada barril, besik pursentu 10 aas liu dezde konflitu aumenta.

Aleinde petróleu, maizumenus pursentu 20 husi esportasaun globál gás naturál likidu (GNL) husi rejiaun Golfu Pérsiku mós iha risku atu hetan pertubasaun. Maioria husi fornesimentu ida-ne'e mai husi Qatar no haruka liuhusi Estreitu Ormuz nian.

Qatar, nu’udar esportadór LNG boot liu iha mundu, tuir informasaun hapara produsaun iha Segunda-feira (2 Marsu 2026) hafoin drone iranianu sira ataka nia instalasaun enerjétiku sira iha Sidade Industriál Ras Laffan no Sidade Industriál Mesaieed.

Tuir relatóriu sira, nasaun aziátiku oioin sei sai vulneravel liu ba aumentu folin enerjia nian.

Tailándia, Índia, Koreia-Súl, no Filipina sira maka sei hetan afetadu liu tanba sira dependénsia aas ba importasaun enerjia nian.

Iha parte seluk, Malázia hein atu hetan benefísiu husi nia estatutu hanesan esportadór enerjia nian.

Enkuantu, Governu Timor-Leste hahú buka ona dalan oinsa atu antesipa ba folin mina ne’ebe relativamente sei sae relasiona ho funu global ne’e.

Tuir Ministru Rekursus Minarais, Fransisco da Costa Monteiro, hateten nia parte ko’alia ona ho parte Timor Gap, Autoridade Nasional Petroleu no sei aprejenta ba Konsellu Ministrus hodi solusiona molok hasoru situasaun sira.

Rate this item
(0 votes)

Independente Digital TV

Follow us on Facebook

Kalendariu Notisia

« March 2026 »
Mon Tue Wed Thu Fri Sat Sun
            1
2 3 4 5 6 7 8
9 10 11 12 13 14 15
16 17 18 19 20 21 22
23 24 25 26 27 28 29
30 31