SEII Hakarak Hametin Susesu Feto iha Seitór Oioin Featured

By Gregorio da Costa Marsu 08, 2022 314
SEII iha Parlamentu Nasional. Foto Independente SEII iha Parlamentu Nasional. Foto Independente

LAUTEM: Sekretáriu Estadu Igualidade no Inkluzaun (SEII), organiza feto hotu-hotu iha territóriu tomak liu-liu iha munisipiu Lautém hodi komemora loron mundiál feto ne'ebé monu iha loron 08 fulan Marsu, atu hametin liután susesu feto hotu-hotu iha seitór oioin.

"Selebrasaun susesu  feto sira nian katak,  la’ós ba iha área ida de'it, maibé ba hotu-hotu, hanesan susesu  husi nivel nasionál to’o mai susesu inan sira nian, dona da casa sira, profesora, infermeira, katekista feto sira, polisia, pilotu, F-FDTL, feto defisiénsia no ba vendedór sira iha merkadu, nomós feto maluk sira seluk,"Sekretáriu Estadu Igualdade no Inkluzaun, Maria Jose da Fonseca Monteiro  hateten iha Suku Mehara, Postu administrativu Lospalos, munisípiu Lautém, Segunda (07/03).

Tuir nia, lideransa ne'e la'ós iha nível aas ka kargu ne'ebé boot, maibé lideransa hahú husi uma laran, tanba servisu uma laran mós presija kapasidade atu jere no iha kapasidade atu lidera, tanba ne'e ohin feto hotu-hotu selebra susesu sira ne'e.

SEII ne’e esplika, uluk maluk mane sira atu brani foti desizaun la’ós mesak maibé hamutuk ho maluk feto sira hodi luta no kaer liman hamutuk hasoru forsa invazora, no hein katak ohin loron feto sira nafatin parseria mane nian duni iha uma laran, komunidade, nomos iha nivel oi-oin iha prosesu dezenvolvimentu nia laran.

Tanba ne'e feto tenke hanoin katak, tempu ona feto hotu-hotu sai duni parseira ida loloos ba mane sira nian atu bele kontribui diak liu-tan iha prosesu dezenvolvimentu nia laran.

Nia kontinua fó  hanoin ba feto no mane hotu katak, maske selebrasaun loron mundial feto ne'e la’o susesu, maibé durante ne'e feto barak hanesan, oan feto, feto foun, ferik, mak nafatin hetan terus, hosoru violénsia no hetan diskrimasaun ho hirak ne'e mai servisu hamutuk halakon ida ne'e no hareemane no feto iha direitu ne'ebé hanesan.

Iha selebrasaun ne'e SEII mos halo konsiensializasaun kuda ai oan iha área Mehara no Tutuala hodi Kontribui ambiente sai diak liu.

Iha fatin hanesan, Vise Ministra Solidariedade Sosial no Inkluzaun (MSSI), Signi Chandrawati Verdial hateten, iha selebrasaun loron  feto nian ne'e laos atu kompete ho mane maluk sira maibé oinsa atu sai parseiru ba mane nian no oinsa atu kompleta malu.

"Oinsa ita hamutuk hodi luta no kontribui ba ita nia rai ne'e ba oin, tanba ita dehan populasaun ekonomia metade ne'e feto. Bainhira feto sira tuur deit iha Uma lahalo negósiu ne'e susar oitoan ba oan sira atu haree oan sira nia eskola," nia hateten.

Tanba ne'e fó tempu ba feto maluk sira atu bele halibur malu ho feto maluk sira seluk hodi buka dalan oinsa bele apoiu iha uma laran no oinsa kontribui ba sosiedade no kontribui mos ba nasaun ne'e oinsa atu dezenvolve.

Rate this item
(0 votes)
Last modified on Kuarta, 09 Marsu 2022 10:23

Independente Digital TV

Tuir ami iha Twitter

Kalendariu Notisia

« May 2024 »
Mon Tue Wed Thu Fri Sat Sun
    1 2 3 4 5
6 7 8 9 10 11 12
13 14 15 16 17 18 19
20 21 22 23 24 25 26
27 28 29 30 31