Lere Triste Joven Barak Buka Servisu ho Terus Featured

By Aquino Gomes Jullu 12, 2022 414
Joven sira ne'ebe ba servisu iha rai liur. Foto:Dok. Joven sira ne'ebe ba servisu iha rai liur. Foto:Dok.

DILI:Tenente Jenerál reformadu, Tito Cristóvão da Costa “Lere Anan Timur”, sente triste bainhira ba halo tratamentu saúde iha Malazia, haree joven barak terus iha dalan atu buka servisu iha ema-nia rain. Sente triste joven sira ba hotu rai-li'ur, maibé hetan difikuldade barak.

"Ha'u triste bainhira ha'u ba li'ur, ha’u haree ita-nia joven sira barak mak iha difikuldade iha dalan-dalan, iha Bali, Malazia, Dubai," dehan nia, iha Aeroportu Internasionál Prezidente Nicolau Lobato, Komoro, Sesta (8/7).

Nia hateten, joven sira sai husi nia rai moris fatin tanba kampu servisu laiha atu sira bele servisu hodi sustenta nesesidade uma laran.

"Ha'u hateten ba sira, imi la konfia ona ami, tanba ne'e mak imi husik imi nia rain, maibé imi barak terus ba rai ida-ne'e, imi nia inan-aman mate ba rai ida ne'e, envesde imi serví, agora imi ba fali ema-nia rain, la buat ida, ita-nia ukun na’in sira sei haree, problema sira ne'e," nia hateten.

Nia hatutan, triste ne'e la'ós tanba Timor mak kasian, Timor riku, mas tanba sira la konfia ona nia lider sira, entaun ba buka vida iha rai seluk.

"Aban bainrua sira hakarak fila, fila, sira lakohi fila mós ema la obriga atu fila, ha’u nia hanoin katak ida ne'e mak vida nasaun ni'an, partidu Fretilin iha devér morál polítika tenke haree problema ne'e, tanba ida-ne'e mak ha’u mós esforsu," tenke nia.

Iha fatin ketak, Prezidente Bankada Fretilin, David Dias Ximenes 'Mandati', sente triste tebes kuandu haree forsa produtivu atu lori Timor ne'e ba oin sai hotu ba li'ur.

"Ne'ebé ita hotu-hotu ho ibun boot-boot ko'alia katak juventude ne'e mak ita nia futuru nasaun, maibé agora futuru ba nasaun seluk," dehan nia, iha Parlamentu Nasionál, Sesta (08/07).

Nia hateten, sira ba ne'ebá loos duni katak sira ba servisu haruka osan mai família, maibé osan ne'e la absolve de'it iha rai laran.

"Ita boot sira haree, ita nia ema nadodon sai, ema nia ema mós nadodon tama, osan tama, osan sai fali, ita atu aproveita saida maluk sira," tenik nia.

Nia subliña,  ida ne'e responsabilidade hot-hotu hotu nian atu tuur hanoin oinsá bele rezolve situasaun ida-ne'e, tanba Timor-Leste ukun an ba   tinan 20 ona.

"Halo uitoan ka barak ita la'o iha funu laran, ita promote ba ita-nia povu, ita kuandu atu forma estadu ida primeiru mak ita tenke fó seguransa ba ita-nia povu," nia hateten.

Nia fundamenta, segundu ko'alia kona-ba justisa katak fó ema ida-idak saida mak sira nia direitu, primeiru uma ida, segundu hatais no terseiru hahán. Depois  ida ne'e edukasaun ba oan sira no saúde di'ak.

Rate this item
(0 votes)

Independente Digital TV