Covid-19, Dili Mantein Númeru Dahuluk, Kazu Ativu 415 Featured

By Saturnina da Costa Marsu 31, 2021 365
Dadus Covid-19, kinta (31/3). Dadus Covid-19, kinta (31/3).

DILI:Sala Situasaun Sentru Integradu Jestaun Krize (SIJK) relata, ohin loron 31 fulan-marsu rezista tan kazu foun na’in 41 iha munisipiu Dili, nune’e Dili mantein iha númeru dahuluk, no segundu Baucau.

Tanba ne’e kazu jerál, rekuperadu na’in 8 no kazu ativu ne’ebé baixa iha sala izolamentu na’in 415.

Tuir Kordenador Forsa-Tarefa ba Prevensaun no Mitigasaun Surtu Covid-19 iha Timor-Leste, Rui Maria de Araújo, hatete, kazu foun na’in 41 ne’e iha mane na’in 24 no feto na’in 17.

“Husi numeru kazu ne’e iha na’in 3 mak sintomatiku no na’in 38 la hatudu sintomas ou asintomatiku,”dehan nia liu husi telekonferensia iha CCD, (31/03)

Evolusaun iha Munisipiu Dili, kazu detetadu hahú husi loron 7 fulan-marsu 2021, to’o ohin, 31 fulan-marsu tinan 2021 hamutuk hotu 456. Husi total númeru ne’e, kazu balun rekuperadu ona.

Munisipiu Dili, sei iha cluster 46 mak sei nafatin hatudu atividade hada’et tutan virus SARS-CoV-2 husi ema ida ba ema seluk, liu-liu iha Suku Bebobuk, Fatuhada ho Comoro.

Nia relata, husi tersa horiseik mai ohin loron 31 fulan-marsu teste PCR ba ema na’in 1008 iha  Laboratoriu Nasionál Saúde, inklui ema na’in 480, ne’ebé mai husu pedidu autorizasaun esepsionál atu sai husi serka sanitária iha Munisipiu Dili.

Total pedidu autorizasaun esepsionál atu sai no tama husi serka sanitaria iha Munisipiu Dili, horiseik loron 30 fulan-marsu, hamutuk 84. Sekretariadu SIJK responde de’it na’in 63, no na’in 21 pedidus la prienxe kriteriu tuir resolusaun Governu.

SIJK nafatin apela ba komunidade iha fatin ne’ebé maluk sira rekuperadu sira hela bá, favor labele tauk, tamba sira ne’ebé sai husi fatin izolamentu, ekipa saúde sira sertifika ona katak sira la iha ona risku atu hada’et-tutan virus ba ema seluk.

Apela mós ba populasaun Timor-Leste tomak, liu-liu iha Munisipiu Dili, Baucau ho Vikeke atu nafatin hakmatek, lalika sé tilun ba lia-anin ka rumores, pratíka nafatin medida sira ne’ebé ita hotu hatene ona, uza mascara, fase liman beibeik ho sabaun ka dezinfetante ruma, evita kose liman ba matan, inus ho ibun, bainhira kumprimenta malu, lapresiza ka’er liman, bensa-liman, rei-malu ka haku’ak malu, evita halibur malu barak no hamriik ka tur dook husi ema seluk, mínimu metru ida ho balun.

 

Jornalista: Saturnina da Costa

Editor: Jose Sarito Amaral;

Rate this item
(0 votes)

Independente Digital TV