19 Outubru: SIJK Rejista Hikas Mate Ida, Positivu Foun Na’in Lima

By Saturnina da Costa Outubru 19, 2021 341
Koveiru sira ne'ebe hakoi mate Covid-19.  Foto: Saturnina/INEDEPENDENTE. Koveiru sira ne'ebe hakoi mate Covid-19. Foto: Saturnina/INEDEPENDENTE.

DILI: Sala Situasaun Sentru Integradu Jestaun Krize (SIJK), ohin (19/10) relata, ekipa konjunta saúde rejista hikas ema ne’ebé mate ho Covid-19 iha na’in ida, nune’e positivu foun iha na’in lima (5).

Hafoin iha semana rua nia laran, hahú iha loron 1 to’o 18 fulan-Outubru tinan 2021, SIJK la rejista kazu mate ho Covid-19.

Kordenador Forsa Tarefas ba Prevensaun no Mitigasaun Surtu Covid-19 iha Timor-Leste, Dr. Rui Maria de Araújo hatete, númeru kazu detetadu foun kontinua reduz, kazu rekuperadu mós nafatin aumenta no ema ne’ebé hala’o tratamentu ospitalizadu mós reduzidu. Maibé, rejista hikas mate ida.

Enkuantu, iha munisipiu 6 la iha ona kazu ativu no munisipiu 6 seluk ho RAEOA sei iha kazu esporádiku.

Aliende, kobertura vasina doze kompletu iha nivel nasional, foin atinji 43,9%.

Husi kazu detetadu 5 ne’e, iha Dili na’in 4 no iha Munisipiu Bobonaro na’in ida.

“Husi totál kazu detetadu foun ohin, kazu 4 ka 80% mak hatudu sintomas,”dehan nia iha komunikadu ne’ebé Online INDEPENDENTE asesu, tersa ne’e.

Ho nune’e, kazu rekuperadu iha na’in 29 no kazu ativu ne’ebé iha Izolamentu hela na’in 73.

Totál komulativu kazu konfirmadu sura husi loron 21 fulan-Marsu tinan 2020 to’o loron 19 fulan-Outubru tinan 2021 hamutuk na’in 19.730.

Ba kazu mate, Rui relata, mane ho idade 31, hela iha Kovalima, seidauk vasina kompletu, diagnóstikadu sindroma insufisiénsia respiratória aguda (SIRA) tanba Covid-19 iha 13 outubru 2021. Enkuantu, iha loron ne’e kedas hala’o tratamentu iha Izolamentu Lahane. Nune’e, iha segunda kalan tuku 20.40 oras Timor-Leste, pasiente hakotu-iis.

“Família kolabora ho ekipa saúde, hodi hala’o funeral tuir protokolu ne’ebé adopta iha Timor-Leste,”dehan Rui.

Tuir dadus, total ema ne’ebé mate ho Covid-19 iha Timor-Leste hamutuk 120.

Husi horiseik (18/10) mai ohin teste PCR ne'ebé Laboratóriu Nasionál Saúde halo hamutuk 68, kompostu husi, Vijilánsia sentinela na’in 3, Random Screening na’in 21, Viájen internasionál na’in  39 no Follow up iha kuarentena na’in 5.

Teste PCR ne’ebé halo horiseik iha Munisípiu sira seluk, RAEOA no HNGV hamutuk 202.

Atu bele hatene surtu ida ninia evolusaun, nomós surtu ne’e aumenta ka diminui, indikador ida ne’ebé matenek-nain epidemiolójia nian uza, maka insidénsia.

Konvensionalmente insidénsia sukat totál kazu foun kada loron pur 100mil abitante no hatudu risku ne’ebé populasaun iha atu hetan da’et moras ida.

Iha loron 19 fulan-Outubru, Izolamentu Vera Cruz, Lahane, HNGV no fatin seluk iha territóriu laran tomak, halo tratamentu hospitalizadu ba kazu detetadu pozitivu hamutuk na’in 9, kompostu husi kazu grave na’in ida, kazu moderadu na’in 6 no kazu leve na’in 2.

Rate this item
(0 votes)

Independente Digital TV