Komisaun A Apoia Alterasaun Lei Pensaun Vitalisia Featured

By Ekipa INDEPENDENTE Jullu 28, 2020 3781
Prezidente Komisaun A, Joaquim dos Santos. Prezidente Komisaun A, Joaquim dos Santos.

DILI: Parlamentu Nasionál (PN) liuhusi komisaun A konkorda ho planu governu nian atu hatama proposta hodi husu pensaun vitalisia submete ba instituisaun seguransa sosiál.

Prezidente Komisaun A, Joaquim dos Santos hateten, proposta Governu nian ne’e di’ak hodi hotu-hotu konsentra iha fatin ida atu iha transparénsia.

Nia dehan, filozofia uluk ne’e diferente, tanba momentu iha ne’ebé kontestu filozofia no pensamentu diferente ne’e mak mosu norma pensaun vitalisia.

“Komu ita-nia situasaun muda aan, polítika sira mós konxiensalizadu ona hodi muda tiha ba seguransa sosiál di'ak liután, mais fasil para kontrola, depois Estadu mós sente organizadu,” dehan Deputadu Joaquim, iha Parlamentu Nasionál, horisehik.

Nia esplika, direitu eis-titulár sira ne’e konstituisaun mak fó ne’ebé atu ezerse direitu tenke liu husi lei. Maibé lei tenke liuhusi konstituisaun labele viola fali konstituisaun.

“Ami haree ona nia pareser, semana oin mak ita konsege, ita bele hatama ona ba Meza Parlamentu Nasionál kona-ba seguransa sosiál ne’e,” dehan nia.

Nia hatutan, proposta governu nia di’ak hodi hadi’a sistema kontrola direitu legál, direitu órgaun titulár sira ne’e, tanba ne’e laiha problema.

Komisaun A sei haree ida ne’ebé ladún di’ak no fó prejuizu ba Estadu tenke hadi’a, maibé ne’ebé di'ak ona sei mantein.

“Importante mak ne’e lei tenke afavor ba estadu, labele afavor fali ba individu. Tanba ne’e mak atu armoniza lei sira ne’e, atu fó kondisaun ba ezersísiu polítiku ne’e la problema no la fó prejuizu ba Estadu,” nia subliña.

Antigu Deputadu Seidauk Hatene

Relasiona ho esforsu governu nian atu altera Lei Pensaun Vitalisia ba Institutu Seguransa Sosiál Asosiasaun Antigu Deputadu Timor Leste (AADTL) seidauk informasaun.

“Asuntu ne’e iha públiku ema ko’alia maibé seidauk hetan informasaun tanba sira seidauk bolu entidade ne’ebé hanesan uluk asembleia konstituinte sira atu bele rona hanoin,” dehan reprezentante AADTL, Nominando Buras Martins, iha Palasiu Prezidensiál, Bairru-Pité, horisehik.

Nia dehan, bainhira sira bolu Asosiasaun Antigu Deputadu maka sei haree fali ba konteúdu lei ne’e.

Antes ne’e, Vise-Ministra Solidariedade Sosiál no Inkluzaun, Signi Chandrawati Verdiál hatete, Governu submete proposta lei kona-ba rejime jurídika seguransa eis-titulár sira.

“Tanba ita iha pensaun vitalisia, maibé ita iha hanoin ba futuru ita atu integra pensaun vitalisia ne’e ba iha seguransa sosiál,” dehan nia.

Nia dehan, polítika governu nian ba futuru eis-titulár sira kada fulan tenke kontribui tanba momentu agora kada fulan sira la kontribui, maibé hetan nafatin pensaun vitalisia.

“Tan ne’e mak hanoin katak iha vontade ida ne’ebé ke governu propoin ona no hetan mós apoiu hosi deputadu sira hotu katak semana oin sira sei diskute,” nia dehan.

Nia fó ezemplu, iha proposta ne’e fó iha opsaun lubuk ida, eis-titulár sira ne’ebé simu pensaun vitalisia, sira laiha direitu hetan pensaun kuandu moras, maibé tenke uza pensaun vitalisia ne’e.

Signi hatutan, kuandu lakohi hetan direitu sira ne’e entaun sira uluk simu ne’e mantein, maibé iha futuru hotu-hotu tenke kontribui, hahú husi órgaun soberania haat (4) hanesan eis-Prezidente Repúblika, eis-Prezidente Parlamentu Nasionál, eis-Primeiru Ministru no eis-Prezidente Tribunál Rekursu ne’e tenke kontribui no to’o ikus mak reklama direitu.

Nia esplika, eis-titulár sira iha opsaun rua katak, sé hakarak direitu haat (4) ne’e bele reklama hanesan subsídiu ba moras no subsídiu ba situasaun inkapasidade mas tenke kontribui.

“Sé sira lakohi dehan natoon ona ba ha’u ho pensaun vitalisia, entaun la hetan direitu sira ne’e,” nia subliña.

Nia fó ezemplu, sé eis-titulár sira servisu manan saláriu boot liu pensaun vitalisia, entaun sira iha opsaun rua atu hili, hakarak simu mak pensaun vitalisia ka hakarak simu mak saláriu ne’ebé ei-titulár ne’e servisu.

Tanba iha lei seguransa sosiál hateten, sidadaun hotu-hotu hanesan hahú husi Prezidente Repúblika to’o sidadaun baibain no laiha exesionál.

Nia argumenta, inisiativa ne’e mosu bazeia ba polítika ne’e aprova husi Parlamentu Nasionál ne’ebé integra iha programa VIII Governu Konstitusionál no kompromisu eleitorál mós promete sei halakon pensaun vitalisia, hakarak kria justisa sosiál ba ema hotu.

Rate this item
(0 votes)

Independente Digital TV