"Jornada naruk ida ne'ebé mak ita liu metade husi ita nia independensia luta fila fali atu hadau metade mak ita hala'o to'o ohin loron,luta bá independensia hanesan determinasaun ida, programa boot ida ne'ebé ita tau iha ne'ebá mak Libertasaun Nasionál,liberta pátria no povu,tanbá ne'e mai ita hamutuk ho Selebrasaun ida ne'e, ita hotu refitaliza fali ita nia enerjia, konsentrasaun, unidade hodi ita bele kontinua mantein nafatin iha ida-idak nia fatin esforsu luta nafatin hodi ita bele atinji duni libertasaun povu ne'ebé maka sai determinasaun iha proklamasaun independente iha 1975,"dehan PM-MAS-MDRAK Mariano Assanami Sabino bá Jornálista INDEPENDENTE iha Igreja Katedral (27/11).
Governante ne'e mós husu bá joven sira esforsu, haka’as an, estuda aprende nafatin iha fatin hotu tenke hamaluk ema hotu.
"Imi nafatin sai lalenok bá futuru esperansa bá futuru prosesu kontrusaun paz, Estadu, nasaun no kontrusaun karakter hodi forma ita forte liu tan lá'os de'it matenek, maibé lutador hodi ita nia rai ne'e nafatin bá oin, parabéns bá ita hotu loron ida ne'e reflesaun bá ita ida-idak saida mak ita halo tiha ona,saida mak ita presija halo tan hodi ita hamutuk lori nasaun no rai ne'e bá oin," nia subliña
Governante ne’e haktuir, Timor-Leste tama ona bá ASEAN mantein nafatin iha CPLP no G7+ ho multilateral sira seluk,Timor tama bá integrasaun rejionál ne'e tenke esforsu hakas an.
"Ita nia merkadu mós lian liu tan kompetisaun maka’as liu tan, ita tenke kompete hanesan ho nasaun sira seluk, hasa'e kualidade Instalasaun, hasa'e kualidade ita nia ema, tanbá ita nia ema mak sai sentru bá dezenvolvimentu lori rai ne'e bá oin,"nia subliña.
Vise PM husu bá inan-aman sira kuidadu kiik oan sira, tanbá kiik oan sira mak Timor nia futuru, haka’as sira hodi aprende, estuda mantein nafatin hakat tuir ain fatin asuwain sira nia lori rai ne'e bá oin.
"Ita iha dezafiu ne'ebé boot tebes, ita nia nasaun proklama ho Repúblika Demokrátika Timor-Leste, maibé ita nia infraestrutura to'o iha karaik ladun refleta ho republikanu,ita mantein nafatin ho liu rai sira antigu Xefi suku sira hanesan valor tradisionál ida ita la nega ne'e importante, maibé ita tenke komunga Prinsípiu republikanu,Timor-Leste mehi bá Estadu direitu Demokratiku ho orijen demokrátiku ida ne'ebé Timor tau ona,lá'os fasil dezafiu barak, maibé ita hotu esforsu sai ema demokrátiku líder, povu, joven demokrátiku,"tenik nia.
Iha fatin hanesan, Xefi Estadu Maior Jeneral FALINTIL-Forsa Defeza Timor-Leste F-FDTL), Domingos Raul "Falur Rate Laek" haktuir, Joven tenke kontinua sai modelu simblu bá Paz.
"Imi joven sira tenke sai di'ak eduka an nafatin, ho matenek sira ne'ebé iha ona, atu serbí ita nia rain ho di'ak fó onra Gloria nafatin, ita valor sira ne'ebé ita Erói sira no matrir sira husik hela mai ita,kona bá dezenvolvimentu iha fatin nee ita haree dezenvolvimentu lao no diferensia barak liu, ne'ebé ita hotu tenke orguliu ba ida ne'e," Falur konklui.