Roman Lilin Restu iha Simiteriu Kakaulidun Featured

By INDEPENDENTE Outubru 18, 2018 6507
Rate bebe dezkoñesidu iha Simiteriu Kakaulidun. FOTO: Scos Veira Rate bebe dezkoñesidu iha Simiteriu Kakaulidun. FOTO: Scos Veira

RAI bou hamutuk iha fatin kiik ho medida kuaze sentimetru 80x40. Kruz ida ne'ebé hahú dodok no latan iha rai leten mak fò netik sinál katak fatin ne'e nu'udar fatin deskansa ikus ba ema ida.

Rate kiik ne'ebé nia rai balun hahú lekar iha rate boot hirak nia klaran ne'e nu'udar fatin deskansa ikus ba bebé hirak ne'ebé ema so'e iha fatin-fatin iha kapital Dili no munisipiu sira seluk.

Ho kondisaun rate ne'ebé abandonadu no letra iha kruz ne'ebé balun lakon no aat ona difisil tebes atu koñese ema ne'e see. Bele kompriende mós tanba sira-nia isin ema hili iha fo'er laran no sira-nia inan-aman la fó naran ba sira.

Iha rate boot ida nia sorin, iha rate kiik ida ne'ebé nia rai sei bokon uitoan no taka ho triplex. Kruz ne'ebé hamriik iha rate ulun mós sei foun. Iha letra balun ne'ebé hakerek ho spidol metan dezeña hela kruz kiik ne'e.

"Aquizas. Teregina & Anjos de Deus. 02/10/18. MSSI. FO," liafuan ne'ebé hakerek iha kruz ne'e hodi hatudu naran husi bebé na'in rua ne'ebé hakoi hamutuk, loron ema hili sira-nia isin, no naran husi instituisaun estadu, MSSI no FO (Forensik), ne'ebé hakoi sira.

Teregina, bebe feto ida ne'ebè hetan iha bee-dalan Aeroportu Nicolau Lobato, Dili, no Anjos de Deus mak bebé ne'ebé komunidade sira hetan iha Munisipiu Vikeke. Naran Anjos fó ba bebe ne'e tanba ema la identifika bebé ne'e nia sexu, tanba bainhira hetan, nia isin dodok ona.

Naran no data ne'ebé hakerek diferente ho maioria rate ne'ebé iha. Baibain ema hakerek matebian nia naran, loron moris no loron mate. Maibé, bebé na'in rua ne'ebé toba iha rai koak ida, hakerek de'it loron bainhira ema hetan sira-nia isin. Sira-nia naran mós ema sira ne'ebé hakoi mak fó.

"Naran matebian sira nian ne’e governu mak hanoin hodi tau de'it,” informa seguransa simiteriu Kakaulidun, Dili, Faustino dos Santos, foin lalais.

Aifunan husi plastiku kór mutin rua hatuur hela iha rate ulun, iha kruz nia sorin-sorin, no aifunan kór mean iha rate ain. Aifunan husi plastiku ida ho modelu kurasaun tau iha rate leten. Iha mós lilin restu balun ne'ebé hamrik namlaek iha rate sorin. Karik ida ne'e nu'udar aifunan no lilin dahuluk no daikus ne'ebé tau no sunu iha rate leten.

“Iha loron baileet ema la mai sunu lilin, iha tempu loron matebian (finadu) ema mai sunu lilin mós kuandu sunu hotu nia familia nian mak foin sunu ida-rua ba rate dezkoñesidu ne’e," dehan Faustino.

Tuir dadus husi Ministériu Solidariedade Sosial no Inkluzaun (MSSI), hahú husi tinan 2007 to’o 2018 sira hakoi ona mate-isin nain-laek hamutuk na'in 22, mane na'in ualu, feto na'in 13, no la identifika nia sexu na'in ida. Númeru ne'e inklui bebé sira ne'ebé ema oho no soe.

Rate dezkoñesidu hirak ne'e balun nia kondisaun aat ona, maibé see mak atu tau-matan lerek hodi hadi'a? Sira ema haluha, laiha familia, toba mesak iha solidaun (kesepian) nia laran.

Entretantu, Ministériu Solidariedade Sosial no Inkluzaun tau ona iha planu atu hadi'a rate ba ema dezkoñsidu iha simiteriu Kakaulidun.

“Ministériu Solidariedade Sosial no Inkluzaun hakoi mate-isin dezkoñesidu ne’e iha tempu emerjensia, tanba ne’e osan seidauk iha atu halo rate, maibé ami tau ona iha planu atu hadi'a rate hirak ne’e iha tinan 2019 hafoin aprova OJE,”  informa Diretor Nasional Asistênsia Sosial-MSSI,  Mateus da Silva.

Rate this item
(0 votes)
Last modified on Kinta, 18 Outubru 2018 11:59

Independente Digital TV