Rituál Meza-PN Foun Hatudu Sinál Ladiak Iha Na’an Urat Featured

By Aquino Gomes Setembru 05, 2020 591
Reprezentante Lia Nain husi husi Munisipiu 12 no RAEOA Halulik Meza PPN ne'ebe Antes ne'e Rahun iha loron 19 Maiu 2020. Dili Sexta, (04/09). FOTO: INDEPENDENTE/Jonio da Costa. Reprezentante Lia Nain husi husi Munisipiu 12 no RAEOA Halulik Meza PPN ne'ebe Antes ne'e Rahun iha loron 19 Maiu 2020. Dili Sexta, (04/09). FOTO: INDEPENDENTE/Jonio da Costa.

DILI: Serimónia Rituál ne’ebé lia-na’in sira husi zona Leste, Sentrál no Oeste hamulak ba repozisaun meza Prezidénsia Parlamentu Nasionál ne’ebé hetan estragu iha loron 19 maiu 2020, maibé hatudu sinál ladi’ak iha Na’an Urat.

Iha loron-kinta horikalan lia na’in sira husi zona-leste, sentrál no oeste oho ona animál hanesan fahi, manu no bibi hodi harohan ba foho-lulik no rai lulik kona-ba akontesimentu ne’ebé akontese iha loron 19 maiu 2020 liubá.

Iha realizasaun rituál husi reprezentante Lia-Na’in husi zona Leste, Sentrál no Oeste ne’e dirije husi Eis Skretáriu Estadu Arte no Kultura, Eugénio Sarmento.

Husi Lia na’in sira lori sasán lulik akompaña ho “sergala” to’o iha tribunal (biti-lulik) no lia na’in sira hola-fatin iha biti-lulik haleu mama-fatin.

Hafoin lia-na’in sira haleu mama-fatin ne’e, lia-na’in husi Munisípiu Aileu (lisan Hohulu) ho lian dadolin harohan ba rai-lulik husi tane tasi mane to’o tasi feto, rai uluk to’o rai ikun no foho lulik sira territóriu nasionál. 

Hafoin tama iha plenária Parlamentu Nasionál, Reprezentante Lia-Na’in husi zona tolu, Eugénio Sarmento orienta lia na’in sira harohan tuir idak-idak nia lisan.

Tuir Reprezentante Lia-Na’in Munisípiu Aileu (Hohulu-Raimansu), Domingos de Carvalho hateten,  serimónia rituál ne’e la’o di’ak, maibé hatudu sinál balun liuhusi manu no fahi urat ne’ebé kanek no kleuk.

“Horikalan ami halo-tuir hatudu iha fukun, tanba sira iha parlamentu la hamutuk, hatudu sinál ne’e sai liu tiha. Ne’e katak balun iha laran no balun iha li’ur, ne’ebé ami hanesan lia na’in husi hohulu-Raimansu hamulak para hodi kear fali hosi lorosae no loromonu, tasi-feto no tasi-mane mai para hamulak para ka’er fali sira hamutuk, sira tenke ho neon malirin, sira bele hamutuk fila-fali hodi lori ita-nia nasaun ne’e ba oin,”dehan nia, Iha Parlamentu Nasionál, sesta (04/09).

Husi sinál ne’ebé iha, tuir nia, lia-na’in sira hamulak ona ba foho-lulik no rai-lulik hodi nune’e sira bele hamutuk lori nasaun ne’e bá-oin.

“Sinál hanesan ne’e sira tenke hamutuk katak lian ida, unidade hodi lori povu ne’e bá-oin, sé sira la hamutuk ita-nia rain sei hanesan ne’e nafatin. Horikalan to’o ohin ami haree buat hotu-hotu la’o normál. Sinál horikalan ne’e hatudu iha na’an manu-urat no na’an fahi horikalan ne’e hatudu sinál iha nia urat ne’e hatudu sai liu, latuir loloos saida mak ami hosi Hohulu indende mas ne’e tuir lisan Hohulu nia haree mak ne’e,” nia informa.

Iha fatin hanesan, Reprezentante Lia-Na’in Munisípiu Ainaro, Francisco Magno hateten, serimónia rituál horikalan la hatudu sinál laiha.

“Na’an-urat sira-ne’e maioria hatudu sinál di’ak. Ami lia na’in sira mai husi fatin oinoin ne’e la’ós atu fahe sira, ami mai atu hatuur meza ne’e kompletu para sira-ne’e servisu hamutuk, ami mai hametin meza ne’ebé rahun ne’e, husi sira bele konta povu ne’e husi tasi-feto, tane mane, lorosa’e no loromonu. Ami la fahe ema-ida. Ami la dehan ida-ne’e mak aat no ida-ne’e mak di’ak, sira ne’e sala tenke sala hotu no loos tenke loos hotu”,  dehan nia.

Reprezentante Lia-Na’in Munisipiu Bobonaro, Estanislau Malimau, hateten lia-na’in hotu-hotu lian ida deit hodi halo tuir tiha meza ne’ebé rahun nune’e buat hotu la’o tuir dalan ne’ebé loos.

“Ami ne’e liafuan ida de’it mas hamulak mak idak-idak nian, bainhira meza ne’e harii fila-fali ona hodi halo matak malirin tiha ona katak ne’e lulik ona, aban bainhira sé mak sobu fali ne’e rai-na’in mak hatene,” dehan nia.

Nia hatutan, sinál hanesan ne’e halo matak-malirin ne’e di’ak, fahi ida ba meza uluk liu ne’e silu kanek tiha sorin tuir meza baku-rahun ne’e, depois suku fila-fali fahi ida halo matak malirin ne’e di’ak tiha ona.

“Ami oho bibi ida hori soe buat manas, manu-ida hodi suku depois oho fahi ida hodi halo matak-malirin mas sira-ne’e lori fahi taka tiha hotu ona. Depois fahi ida halo matak-malirin ne’e di’ak ona. Depois ami ko’a tán bibi hanesan buat ida manas iha parlamentu ne’e hodi soe ba liur tanba ne’e buat manas,” dehan nia.

Entretantu Koordenadór Lia Na’in Munisípiu 12 no RAEOA, Eugénio Sarmento hateten, lia na’in la kompletu la’ós sira-nia kompeténsia

“Haree husi perspetiva husi lia-na’in hotu-hotu sei fó impaktu ba futuru tanba ita nafatin seidauk intende malu ho di’ak”, dehan nia.

Nia hatutan, ho situasaun duodésimu no entidade barak sei moris ho situasaun susar tanba ne’e komisaun hanoin katak la fasil atu lia-na’in hotu-hotu marka prezensa.

“Ami hakarak lia-na’in ne’e mai hosi kada grupu etno linguístika. Sé bazeia ba grupu etnolójiku maka Aileu Mambae de’it signifika lia na’in ida ka rua mak reprezenta. Dili grupu etnolójiku ne’e barak,” nia hateten.

Nia  releta, desizaun ikus husi komisaun maka parte lorosa’e reprezenta lia-na’in rua, parte rai klaran lia-na’in rua no parte loromonu lia na’in rua, maibé bainhira bolu lia na’in rua, sira ho sira-nia hakarak rasik bolu tán lia-na’in balu.

Entretantu Serinomia dadeer ba rituál meza Parlamentu nasionál  deputadu husi Bankada CNRT, PD, PUDD no  UDT/FM  sira la parstisipa prosesu Kulturál hodi hatuur hikas Meza-Parlamentu Nasionál foun.

Prezidente Parlamentu Nasionál, Deputadu Aniceto Guterres hateten parlamentu nasionál tenke la’o, atu mai ka lamai?.

 “Parlamentu Nasionál la’o nafatin hodi funsiona nafatin par estadu ne’e la’o nafatin ba oin labele paradu,” dehan nia.

Rate this item
(0 votes)

Independente Digital TV