Print this page

PN aprova orsamentu ba MSSI ho montante Milaun $24 ho votu a-favór 42 Featured

By Ivonia Varela/Ilda da Costa Novembru 20, 2025 189
PN aprova orsamentu ba MSSI, (19/11). Foto: Media GPM. PN aprova orsamentu ba MSSI, (19/11). Foto: Media GPM.

DILI: Parlamentu Nasionál halo ona aprovasaun ba Orsamentu Jerál Estadu (OJE) 2026 ba Ministériu Solidaridade Sosiál no Inkluzaun (MSSI) hamutuk montante $24.741.600 ho votus a-favór 42, kontra 0 no abstensaun 23. Tanba ne’e, orsamentu ba Ministériu Solidaridade Sosiál no Inkluzaun pasa iha espesialidade.

Enkuantu, husi montante orsamentu ne’ebé aloka ba iha MSSI fahe ba salariu vensimentu $4.303.740, bens no servisu $8.058.713, transferensia públika $11.751.672, kapital menor 0 no kapital dezenvolvimentu $627.475.

Nune’e, tuir livru Proposta Lei OJE 2026, MSSI iha programa boot rua hanesan, programa 510: Funsionamentu no Dezenvolvimentu Institusional ho total orsamentu hamutuk $9.797.358 kompostu husi salariu vensimentu $4.303.740, bens no servisu $4.866.143, transferensia públika 0, kapital menor 0 no kapital dezenvolvimentu $627.475.

Ba Programa 980: Inkluzaun Sosial ho total orsamentu hamutuk $14.944.242 kompostu husi salariu vensimentu 0, bens no servisu $3.192.570, transferensia públika $11.751.672, kapital menor 0 no kapital dezenvolvimentu 0.

Iha diskusaun ba Proposta Lei OJE 2026 ne’e, bankada sira mós hato’o proposta hodi husu aumenta osan adisional ba Ministeriu tanba orsamentu ba tinan 2026 nian hetan redusaun.

Tan ne’e, hafoin diskusaun, deputadu proponent sira retira proposta refere, tanba la nesesariu atu aumenta orsamentu ba salariu vensimentu nian.

Iha fatin hanesan, Deputada bankada FRETILIN Cristina Yuri hateten, ministeriu presiza tau atensaun ba programa inkluzaun sosiál ho nia sub-programa ne’ebé ko’alia kona-ba risku no perigu.

“Ha’u atu husu katak iha sub-programa kona-ba risku no perigu aloka orsamentu hamutuk rihun $180-resin, husi orsamentu ne’e, ita utiliza husi tinan ne’e, to’o tinan oin iha ona evidensia ruma katak funsionamentu produsaun programa implementa duni ho efetividade, kalae? tanba to’o agora ami haree labarik sira sei fan sasan iha dalan ninin, iha oras ne’ebé sira tenke ba eskola, ida-ne’e sai preokupasaun boot tanba ita-nia futuru nasaun ida-ne’e nian mak sira, sé ita-boot tau ona orsamentu iha ne’ebá tenke implementa, se organizasaun ruma mak implementa Ministeriu halo ona monitorizasaun ruma atu hateten katak labarik sira ne’e la hetan esplorasaun ekonomika, karik sira hetan, sa medida mak ministeriu foti,” dehan Deputada Cristina Yuri, iha Plenaria PN, Kuarta (19/11/25).

Hatan ba kestaun ne’e, Ministra MSSI Verónica das Dores hateten, orsamentu ba funsionariu kontratadu sira bazeia ba programa 510, funsionamentu dezenvolvimentu instituisioanl no mós programa 980, inkluzaun sosiál.

“Ita la’ós atu rekruta maibé atu asegura de’it asistensia atendimentu servisu MSSI nian, ita laiha planu atu rekruta ba funsionariu foun iha tinan 2026,” Ministra ne’e afirma.

Nia hatutan, orsamentu ne’ebé iha atu mantein mákina no funsionamentu Estadu nian no atu haree mós ba funsionariu hirak ne’ebé servisu kleur no liu ona tinan 10 iha MSSI.

“Ita atu kontinua mantein kontratu ba traballadór ne’ebé mak iha momentu rekruta hodi reforsa servisu Ministériu nian ne’ebé preve ona hahú kedan iha tinan 2021 to’o 2025 ne’ebé reforsa servisu husi nivél nasionál to’o munisípiu,” nia tenik.

Nia realsa tan katak, aumenta funsionariu tanba atendimentu MSSI nian jerál tebes ba nesesidade povu nian iha nivel nasionál no munisipál to’o liu ba área remotas.

“Servisu MSSI nian akomula to’o aldeia sira hahú husi bebe sira iha inan nia kabun laran to’o sira boot no idade idozu no mate, ita nafatin fó apoiu presiza forsa traballu ne’ebé maka’as entaun tenke aumenta funsionariu,” nia afirma.

Kona-ba kontrola risku Ministra ne’e dehan, dala barak Governu kontrola labarik sira ne’ebé faan iha dalan ninin, maibé fila ba famiilia ida-idak atu kontrola labarik sira.

Rate this item
(0 votes)