Diretór Eskola Sekundária Jerál CSMA, Agustinho Soares de Araújo hatete, estudante na’in neen ne’ebé la partisipa iha ezame nasionál ne’e, tanba iha problema akadémiku hanesan la tuir prosesu aprendijazen ho diak no mós komportamentu.
Diretór eskola ne’e dehan, total estudante ensinu sekundária jerál desimu segundu ano iha Koléjiu São Minguel Arcanjo ne’ebé partisipa iha ezame nasional hamutuk na’in 179 kompostu husi departamentu CT na’in 98 ho CSH iha na’in 79.
“Hanesan ita hotu hatene katak ohin loron dahuluk ezame nasionál iha teritóriu nasionál, maibé estudante sekundária jerál hamutuk na’in neen maka la tuir ezame nasionál, estudante na’in hirak ne’e, antes iha ezame faze dahuluk no daruak nian, sira la partisipa masimu ona iha aula, mesmu dalaruma iha problema akadémiku, komportamentu no iha regras sira ne’ebé ko’alia kona ba edukasaun buat hotu iha nia prosesu, entaun estudante hirak ne’e sira rasik mak hili dalan la partisipa ativu ba iha prosesu ensinu nian” dehan nia ba Jornalista Online INDEPENDENTE iha nia knra fatin, CSMA, Raikotu, Dili, Segunda (20/10/25).
Nia hatutan, iha mós estudante na’in tolu ne’ebé gravida, maibé eskola nafatin faslita sira tuir ezame nasionál.
“Estudante sira seluk ne’ebé gravida hamutuk na’in tolu, maibé nafatin fasilita sira fó ezame ba sira. Tanba ita hatene ita iha lei ne’ebé revee iha artigu 59 iha aliña dahuluk hateten, sidadaun hotu-hotu iha direitu atu asesu ba edukasaun, pois eduksaun inkluziva katak ita la bele hases ema ida husi edukasaun, tamba ne’e nu’udar Timor oan ita esforsu fasilita nafatin sira maske sira iha kondisaun gravida, tanba sira rasik mós iha interese hakarak tuir ezame atu bele hetan diploma ba iha tinan ida ne’e,” haktuir Diretór eskola.
Entretantu, material ba ezame nasionál iha loron dahuluk maka hanesan, Matematíka ba estudante departamentu CT no Ekonómia Kuantitativa ba estudante departamentu CSH no mós materia jerál maka inglés ba loron dahuluk nian.
Enkuantu, tuir orariu, ezame nasionál no lokal sei termina iha loron 25 fulan-Outubru tinan ne’e.
Tuir dadus, total kandidatu estudante finalist tinan 2025 hamutuk 54.144, kompostu husi ensinu báziku na’in rihun 26 resin, ensinu sekundaria jerál 25.012, ensinu sekundaria tekniku vokasional na’in 3.717, programa nasionál ekivalensia ensinu báziku na’in 427 no estudante ne’ebé autoprostu hamutuk 157.