Print this page

AHDMTL Selebra Loron Mundial Analpabetu ba Dala-1 Iha Munisipiu Likisa

By Adelaide dos Santos Setembru 08, 2021 348
Diretor Ezekutivu Asosiasaun Halibur Defisiensia Matan Timor-Leste (AHDMTL) Gaspar Afonso. Foto: Adelaide/INDEPENDENTE. Diretor Ezekutivu Asosiasaun Halibur Defisiensia Matan Timor-Leste (AHDMTL) Gaspar Afonso. Foto: Adelaide/INDEPENDENTE.

LIKISA: Assosiasaun Halibur Defisiensia Matan Timor-Leste (AHDMTL) , ohin (08/09) selebra loron mundial Analpabetu ka international Literacy Day (ILD) ba Dala-1 iha Munisipiu Likisa.

Diretor Ezekutivu Asosiasaun Halibur Defisiensia Matan Timor-Leste (AHDMTL) Gaspar Afonso hatete, AHDMTL selebra loron mundial ba literasia ne’e, ho objetivu atu fasilita ema ho defisiensia hotu bele asesu ba edukasaun, tanba haree ba situasaun agora dadaun ema ho defisiensia barak mak sei hela ho analpabetizasaun.

“Ohin ita selebra loron mundial literasia nian ba dala-1, maibé  ita nia  membru Governu sira sei la partisipa tanba konfinamentu obrigatoriu, ho Ida ne’e serimonia ne’e sei partisipa hosi Autoridade Munisipiu Likisa, Administrador Postu-administrativu, Xefe Suku no Xefe aldeia, inklui populasaun sira iha Munisipiu Likisa,” dehan nia iha sede-suku Lauhata, kuarta (08/09).

Nia hatutan, Loron mundial literasia nian AHDMTL foin selebra dala-1 iha Timor-Leste tanba liu husi serimonia ne’e ema hotu hatene katak, ema defisiensia iha Timor-Leste mos barak mak sei analfabetu hela.

Nia informa, Selebrasaun ne’e AHDMTL hetan apoiu husi Organizasaun Civil Society Education Partnership (CSEP), Forum Juventude Marjinadu (FJM) orsamentu hamutuk $1.100.

Istoria Loron Mundial Literasia

Entretantu, Selebrasaun loron mundial literasia nee akontese bainhira hala'o konferensia kona-ba “Kombate Analfabetu” iha Teheran, Iraun, iha loron 08-19 setembru 1965.

Konferensia ne’e, hala’o tanba atu konkretiza kompromisu no apela ba populasaun sira iha mundu tomak, atu tau iha konsiensia hodi kombate analfabetu iha mundu.

Hahu husi selebra Loron Mundial Literasia ba tinan dahuluk iha tinan 1966, kada tinan mundu tomak halo selebrasaun ba loron refere, hanesan asaun konkreta hodi dezenvolve ajenda kona-ba literasia iha nivel mundial, rejional, no nasional.

Bazea ba dadus hosi UNICEF maske iha avansu, maibé dezafiu no problema literasia iha mundu tomak ne’e iha nafatin, ho ida ne’e tuir dadus maizumenus ema adultu sira iha mundu tomak hamutuk 773 mak sei enfrenta menus abilidade literasia no literasia bazika.

Literasia bazika ne’e rasik mak hanesan literasia lee-hakerek, finansial, numersia, dijital no selu-seluk tan, no  Ema nebe enfrenta menus literasia bazika ne’e hatudu katak ema ne’e menus kapasidade ka la komprende kona-bá literasia hirak ne’e.

Rate this item
(0 votes)